Eilen en päässyt nettiin, joten tein eilisen stoorin tänään. Tosin täällä yliopistoalueellakaan en saanut langatonta toimimaan, joten ihan lyhyesti pari sanaa taiwanilaisen professorin koneelta ja huomenna kuvien kanssa enempi.

Aikainen startti aamulla. Kamat kantoon ja liikkeelle. Asemalla odotti pari rotaria, jotka eskortteerasivat meidät Ping-Tungiin, oli mukava saada kokea paikallisjunan tunnelmaa. Matkaevääksi saimme isäntäparilta bussillisen hedelmiä, maukkaita banaaneja ja kahta muuta mehukasta hedelmää, joille ei ole suomeksi nimiä. Hyvin ystävällisiä nämä ovat.

Eilen piipahti luonamme hyvästelemässä Dan, from Ohio. Oli tosi harmi ettei ollut aikaa heidän luonaan kyläillä. Ovathan rouvansa kanssa asuneet kolme vuotta täällä ja pystyisivät valottamaan kansan luonnetta ja kulttuuria aivan eri tavalla kuin kukaan muu tähän saakka. Sanoi, että hänellä on ainakin miljoona juttua taiwanilaisista. Kehui näitä ihaniksi ihmisiksi, mutta kertoi, että kulttuurissa on paljon länsimaille erilaisia piirteitä.

Oikeuskäytäntö on täällä hieman erilainen. Täällä voidaan rahalla hoitaa asioita. Ihailevat amerikkalaisia ja arvostavat japanilaisia, jotka laittoivat yhteiskuntaa kuntoon 50-vuotisen valloituskautensa aikana 1900-luvun alkupuolella. Kaksi suurta puoluetta ovat siis Kuomingtan ja demokraatit. Kannatus suurin piirtein sama. Kuomingtan kannattaa kiinalaisten yhdistämistä ja demokraatit itsenäisyyttä.

Meitä pidetään tosi hyvänä. Juholla särki hammasta, joten rotari (nimeltään tietenkin Dentis) tuli aamulla ennen lähtöä 7.30 hakemaan ja laittoi kuntoon. Minulla tuli käsiin aurinkoihottumaa, kuten aina etelässä. Rotarikaveri näki ja vei apteekkiin. Se oli muuten samanlainen kuin lännessä, mutta peräseinä oli täynnä muovipurkkeja. Niistä voidetta mukaan ja heti auttoi. Kutina lakkasi ja näppylät alkoivat hävitä. Yli 20 vuotta olen koittanut kokeilla tuloksetta erilaisia voiteita. Sitten tulen Kiinaan ja koitan heidän itsetekemää rasvaa niin homma toimii.

On monta asiaa mitä heidän hämmästelevät meillä. Terveyden huoltomme, ilmainen koulutusjärjestelmämme, ei maanjäristyksiä, ei tsunameita, revontulet, puhdas vesi, metsät.

Paikallisjunalla siirryimme parissa tunnissa pitkin itärantaa etelään ja sitten vuoriston halki länsirannikolle Fangshaniin,jossa meitä odotti tuttuja edellisen Taitungin rotareita ja paikallisia rotareita, ja eikun ryhmiksiä. Junamatka oli kokemus tavallisten taiwanilaisten joukossa. Juho ”unohti” junaan emännän mukaamme antama pussi hedelmiä. No eikun kuuluu taas takaa ääni, hei tämä unohtui teiltä. Samoin kävi Katin junaan ”unohtaman” romaanin. Nämä aina ostelevat meille kaikenlaista.

Siirryimme Hengshuenin kaupunkiin, joka sijaitsee lähellä saaren eteläpäätyä. Siellä maukas ja iloinen sea food-lounas, vaihteeksi. Nyt en laskenut ruokalajien määrää, mutta yleensä ne ovat olleet 11-13 välillä. Kun hedelmiä alkaa tulla pöytään niin siitä tietää sessio alkaa päättyä. Sitten tietenkin ryhmis ja Taitungin hyvässä vireessä oleva joukkue paluumatkalle ja me paikallisten kanssa paikkaan nimeltä National Museum of Marine Biology and Aquarium. Todella iso ja hieno paikka, jossa esiteltiin meren eläviä syvän meren kaloista aina bingviineihin. Sanoivat että menemme nopeasti läpi kun olette matkasta väsyneitä. Tämmöisessä paikassa muka väsyneitä, sanoin että kyllä riittää aikaa.

Pari kolme tuntia vierähti, sitten hotellille ja vaihteeksi thairuokaa syömään. Kiva ja leppoisa päivä.

Terveisiä Tikkakokosken rotareille, kohta tullaan.

Terv Juha