lauantai 26.2.

Tapasimme puoli kymmenen aikoihin Glean Rotary klubin Ladyja. Kun ohjelmavastuussa olivat naiset, alkoi aamupäivä selkeästi – tiesimme lähteissämme, minne olemme menossa ja mitä sen jälkeen tapahtuisi J

Ladyt olivat myös mahtavasti huomioineet, että saamme todennäköisesti erittäin usein nauttia ruoaksi Seafoodia täydellä kattauksella, joten he olivat päättäneet viedä meidät länsimaalaiseen (Italialaiseen vielä kaikenlisäksi – wuhuu!!). He saivat hyvät naurut, kun kerroimme, että viiden päivän jälkeen olimme jo neljästi syöneet meren herkkuja ja eilen jopa kahdesti. Vähän sama, jos Suomessa tarjottaisiin ulkomaalaiselle hämäläinen joulupitopöytä joka päivä. Seafoodissa on kyllä se hyvä puoli, että hiilihydraatit ovat aikalailla nollassa, joten olo on sutjakka, vaikka syödään koko ajan ;) Ai niin, ja syötiinhän me myös kiveksiä eilen.. se ei ollut seafoodia.

Siirryimme parilla autolla Kaohsiung museum of fine arts:iin n. vartin ajomatkan päähän hotellilta. Museo sijaitsee Kaohsiungin uudemmalla asuinalueella. Alue oli vielä kymmenen vuotta sitten täysin tyhjä, lähinnä suota ja vettä.  Nyt siellä on korkeita kerrostaloja, Neiweipi cultural park -puistoaulue, Eurooppalaistyylisiä kävelyteitä puukujineen ja taidemuseo. Taloissa on isoja, jopa 300 neliön asuntoja, ja ne ovat kalliita. Tämä ei ole Kaohsiungin kaikkein kallein asuinalue, mutta taatusti the most fancy one.

Museo rakennus muistutti hiukan Helsingin Kiasmaa. Pääaula on pelkistetty ja korkea. Meitä oli vastassa vielä lisää Glean Rotareita, jotka liittyivät seuraamme. Meille oli varattu reilun tunnin kierros museoon. Talossa olisi ollut monta mielenkiintoista näyttelyä, mutta keskityimme Modernity and Foresight: A pioneer artist of Kaohsiung – Chang Chi-hua Centennial näyttelyyn. Chang Chi-hua oli rikkaan perheen poika, hän syntyi  1910 Kaohsiungissa. Chang oli ensimmäinen taiteilija Kaohsiungista, joka pääsi opiskelemaan Japaniin ja piti oman yksityisnäyttelyn. Hän myös perusti Kaohsiungiin taideyhdistyksiä, opetti taidetta ja oli pioneeri länsimaalaistyylisessä taiteessa. Opastuksella selvisi lisäksi, että vaikka hänen tuotansa oli erittäin runsasta, hän pääsääntöisesti oli vastuussa perheyrityksestä, kahdeksasta lapsestaan ja maalasi lähinnä öisin. Hänen elämänsä kuului myös paljon menetyksiä ja surua, mutta töidensä kautta hän käsitteli vaikeita asioita ja pyrki positiiviseen ajatteluun. Changin työt ovat tärkeitä myös siksi, että hän on tallentanut tarkasti jo kauan kadonnutta kaupunkimaisemaa.

Kierroksen lopuksi katsastimme nopeasti  pienemmän näyttelyn: Stories Developing: 10 contemporary photographers of Taiwan. Erityisesti jäi mieleen hyvin kantaaottavat kuvat lepraa sairastavista ihmisistä ja surulliset kuvat Indonesiasta Taiwaniin ostetuista vaimoista. Onneksi kierros kuitenkin päättyi hauskoihin Chou Ching-Hui:n kuviin Kiinan maaseudun lapsista, jotka olivat kuvanneet piiroksiinsa, mitä tietokone mahtaa heidän mielestään olla / tehdä, sekun on varsin vieras laite heille. Valitan: kahden ensimmäisen taiteilijan nimet menivät minulta ohi..

Opaskierroksen jälkeen teimme ostoksia museokaupassa, kiersimme läheisen puiston ja siellä olevan järven kautta autoilla ja suuntasimme lounaalle. Lämmintä oli tänään lähes +30 astetta, aurinko paistoi ja aamupäivästä jäi hyvä mieli. Tekisi mieli livistää joku päivä vielä uudelleen tuonne taidemuseolle, tutkimaan muita näyttelyitä J

*Kati